Toimintaterapiatilan pallomeri kimaltelee. Altaan pallot uusittiin. Ilopallot hehkuvat ja kiiltelevät punaisina, sinisinä ja keltaisina. Kutsuvat sukeltamaan. Pallomeren uumeniin hyppääminen on moniaistinen kokemus. Pallomassan alle voi kaivautua piilosiin ja kuitenkin säilyttää tuntuman valoon, kuin sukelluksissa veden alla. Rauhallisessa tilassa aistimusmaailma täsmentyy. Äänimaailma on erityinen. Liikkeistä syntyy kevyttä kahinaa. Voi kuulostella omaa hengitystä ja tuntea oma keho ääriviivojaan myöten kokonaisena, pallojen antamassa kevyenhellässä kosketuksessa. Paljain jalkapohjin saa vahvan ihotuntuman. Tuntuu hivenen jännittävältä, hivenen ihmettelevältä, rennolta, hupaisalta, riemukkaalta. Sukelluksista noustaan, kiivetään altaan laidalle ja tehdään uusi pomppuhyppy meren palloihin. Näin taitava olen! Seikkailijat roikkuvat köysivaijerin varassa ja pudottautuvat alas. Alakuloisena päivänä voi pysytellä pinnan alla hiljaa, syvyyksissä, liikkumatta kuin merenpohjan mutiin kätkeytyvä kala. Voi tuntea hoivaa ja lohdutusta, vierellä terapeutin turvallinen läsnäolo ja yhteys. Mielikuvitus virittyy leikkiin. Pallo on yksinkertainen, vuosisatoja vanha keksintö, joka kiehtoo ihmislapsen mieltä. Piiloleikkipaikkana pallomeri on vallan mainio!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.